maanantai 3. lokakuuta 2016

Viimeviikon seikkailut

Moikka!

Viimeisimmästä reissusta palauduttu sekä fyysisesti että henkisesti, joten aika kertoa siitä. Sitä ennen kuitenkin, TÄÄLLÄ ON IHANA SÄÄ (sydänsilmäemoji tähän)! Eilen ja tänään on paistanut vaan aurinko ja lämpöä on +15 astetta. Ihana yllätys näin lokakuussa<3

                                     Käytiin eilen myös Food & drink festivalilla kun sää oli niin ihana!

Viime viikon pääseikkailu oli retki Pohjois-Walesiin, Snowdonian kansallispuistoon. Eli koko päivän retki international societyn kanssa. Ensin Swallow Falls vesiputoukset, oli kylmä ja kastuttiin kun satoi vettä. Siitä jatkettiin vielä bussilla eteenpäin Llanberiksen kylään. Sielläkin (yllättäen) satoi, ja täytyy myöntää että ei mitenkään eniten olisi huvittanut lähteä ylös vuorelle. Onneksi päästiin menemään söpöllä vuoristojunalla, eikä tarvinnut monen muun tavoin patikoida sinne 1085 metrin korkeuteen.. Junasta näköalat oli hienot, kun vuoret levittäytyi alhaalla, ja kun juna puksutti hiljakseen ylöspäin niin ehti ottaa kuviakin.

Swallow Falls


Maisemia junan ikkunasta

Matka huipulle kesti tunnin, ja oli kyllä aika pitkästyttävä, mutta onneksi ei tarvinnut olla ulkona. Lopulta, Snowdon Peak, Walesin ja Englannin korkein huippu. Siellä ylhäällä oli niin paljon sumua, että mihinkään suuntaan ei nähnyt, mikä on toisaalta ehkä ihan hyväkin niin ei pelottanut niin paljoa. Mutta siellä oli KYLMÄ. Vettä, joka oli kyllä melkein lunta, satoi ja tuuli oli kuulemma 18mph (ei sillä että tietäisin paljonko se on metreinä sekunnissa..). Mutta kylmä siellä oli, aivan järkyttävän kylmä. Kastuttiin ja huudettiin kun oli niin kylmä mutta olihan se todella siistiä. Paluumatka alas junalla ei tosin ollut kovin miellyttävä niissä märissä vaatteissa..

Huipulla tuulee mut hymyt ei hyydy!

Ei ollut paluumatkan maisematkaan huonot..

Viimeinen etappi oli Betws-y-Coed -niminen pikku kylä. Oli itseasiassa sama, jossa ne aamun putoukset olivat (järkevä logiikka kohteiden järjestykselle, eikö vaan). Se oli ihan söpö kylä, mutta ei siinä niiden putousten lisäksi mitään kovin ihmeellistä ollut. Paluumatkalla bussissa naurettiin väsymystämme ihan joka jutulle ja ihasteltiin lampaita bussin ikkunasta. Niitä Walesissa muuten vaikutti olevan reippaasti, joka laidun täynnä vapaana hengaavia lampaita, jopa siellä Snowdonin rinteillä.

Betws-y-Coed

Viikon extempore aktiviteetti oli itseasiassa ajallisesti aiemmin, torstaina nimittäin. Käytiin suomityttöjen kanssa katsomassa ManUn peliä. Old Trafford oli todella iso (!!) ja oli sairaan siistiä olla siellä, vaikka peli olikin vain Eurooppa-liigaa, ja stadionilla oli ehkä "vain" joku 50000 katsojaa. Mutta on muuten hauska näky kun se 50000 ihmistä rynnistää sieltä stadionilta ulos kun yrittää ehtiä ennen ruuhkaa haha :D Hauskaa oli, se kannustustunnelma on kyllä siistiä. Ja tulipahan sen pelin myötä ruksattua sekin to do-listalta, vaikka ei kyllä varmaan ollut viimeinen peli mihin menen!

                                                    Se Old Trafford, The Field of Dreams

Tän maanantain ohjelmassa ois vielä meidän tekemä suomalainen illallinen, saa nähdä miten italialaisille, espanjalaisille ja saksalaisille maistuu mustikkapiirakka ja makaronilaatikko!
 Palaamisiin siis!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti