keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Perillä!

Moikat Manchesterista!

Pahoittelen ääkkösten puuttumista jo tassa vaiheessa, koska on kovin tyolasta iskea ne joka kerta brittinappaimistolta.. Saavuin tanne siis maanantai-iltana, eli toissapaivana, joskus seitseman aikaan. Yliopiston tutor? oli vastassa kentalla ja katsoi etta mina ja kolme ranskalaista tyttoa paasimme taksiin. Hostellissa olimme noin kahdeksan aikaan. Olin supervasynyt paivan jalkeen ja kavinkin vain parin uuden tuttavuuden kanssa syomassa ja sitten nukkumaan!

Alan Turing Memorial
 

Eilen kavelin aamulla tanne kampukselle, ja kiertelin vahan ja ihastelin ennenkuin ensimmainen welcome-ohjelma, find a home -session, alkoi.Se oli vahan pettymys silla se oli lahinna etta no tassa teille tietokoneet etsikaa talta sivulta asuntoja ja etta he auttaa sitten yhteyden ottamisessa ja muuta.  Mutta sivu oli melkein kaikille tuttu eika siella juuri asuntoja ollut, yksi tytto lahti katsomaan kamppia ja kavi viidessa jotka olivat kuulemma kaikki aivan kamalia. Kavin itsekin katsomassa yhta muutaman muun kanssa, mutta sielta olisi ollut 4km kampukselle, ja lisaksi siella ei ollut mitaan ns ruokailutilaa keittion yhteydessa, plus kokolattiamatto kaikkialla muualla kuin keittiossa, joten ei kovin erikoinen tai varteenotettava vaihtoehto. Ja siita olisi pitanyt maksaa 99p viikossa! Toinen vaihtoehto on yliopiston asuntolat, mika kuulostaa nyt aika hyvalta, vaikka kalliiita ovatkin (about 120p viikko). Niihin olen kuitenkin hakenut, ja odotan parhaillaan etta paasisin jatkamaan seuraavaan hakuvaiheeseen!
University of Manchesterin kampusta, aivan IHANA paikka

Kaupunki on ihana, ja saa esim nyt juuri on ihan uskomaton! En varautunut yhtaan nain lampimaan saahan.Puhelin nayttaa lampotilaksi 24! Eilenkin oli ensin tallainen saa, todella lammin, kunnes ei enaa ollutkaan! Kavelimme asuntonayttoon ja taivas pimeni ja sitten tulikin jo vetta ja seuraavassa hetkessa salamoi. Se ukkonen oli todellakin kokemus, siis ihan oikeasti, oltiin bussissa ja bussikuski kaski ottaa tavarat syliin lattialta kun ovet aukaistaan silla bussi horppasi vetta kun ovet avattiin. Olimme myos hetken jumissa vesilatakossa :D En ole elaissani ollut niin marka, ja se oli oikeastaan aika kamala mutta toisaalta ihan hauskaa. Kokemus ainakin. Ja ei, ei ole kuulemma normaali paiva Manchesterissa, kysyin ainakin viidelta ihmiselta.
The Palace

Tuntuu etta juttua on niin paljon etta poukkoilen ihan miten sattuu.. Kuitenkin tervetulojutut jatkuivat tanaan ja olivat ihan hyodyllisia, huomenna on myos viela lisaa. Istun nyt tosiaankin kampuksella, Oxford Roadilla ja kirjoitan, silla hostellin wifi on niin toivoton etta en voi kuvitellakaan kirjoittavani siella. Lisaksi mainitsemani asuntohaku vaatii ehka vahan parempaa nettia kuin siella on, joten tama lienee hyva paikka oleilla sen aikaa etta paasen jatkamaan sita! Toivon etta ei kestaisi enaa kauaa silla haluaisin myos lahtea katselemaan paikkoja, John Rylands Library kiinnostaa niin paljon!

Hostellista viela muutama sana, aika hirvea. Meita on 8 huoneessa, toimivia pistorasiota on 5. Siella on kuuma, wifi ei toimi ja suihkussa ei ole sellaista kasisuihkua. Kokolattiamatto loytyy myos. Ja aamupala on paahtoleipaa ja pikakahvia :D Kavin eilen illalla tosin ostamassa itselleni puurohiutaleita.. Ja ihmisista! Monet on tosi mukavia, olen esim. positiivisesti yllattynyt kuinka kivoja amerikkalaiset ovat olleet! Jotkut tykkaavat hengailla lahinna samaa kansallisuurra olevien kanssa, mutta kai se on tassa vaiheessa ihan okei, Nyt haen kahvia, ja palailen asiaan loppuviikosta tai viikonloppuna, sittenkun on uutta kerrottavaa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti